Uudenkaupungin Laulu-Veikot header

Soutukvartetti Karjalan laulumailla

Aimo Kalenius

Laulusoutujen koko olemassaolon kantavana voimana on ollut Laulu-Veikkojen Soutukvartetti: Pekka Harmovaara II-B (Viisas), Raimo Rantanen II-T (Unelias), Seppo Pöyhönen I-T (Lystikäs) ja Aimo Kalenius I-B (Jörö). Jotta kaikki seitsemän kääpiötä olisi edustettuna, Vilkasta on edustanut Raimo Reunanen, Nuhanenää ja Ujoa ovat edustaneet ne, joita kulloinkin on mukaan saatu. Itseoikeutettua Lumikin osaa on edustanut aina Tuula Lindqvist. Tuula ei laula, mutta on osoittautunut retkueeseen muuten soveliaaksi.

Kaikki alkaa jostakin pienestä, niin myös Soutukvartetin tarina. Kertoilin Sepolle vuoden -98 kevättalvella, että suunnittelemme ”Rasti-Raimon” kanssa retkeilyä soutuveneellä Karjalaan, Vuoksen vesistöön. Seppo jonkin aikaa ihmeteltyään ja sulateltuaan kuulemaansa, lausahti: ”Kuule, se olis vähä erinomane reissu esimerkiks kvartetil, et sais lauleskella ja pitä hauska. Mää kyl olisi heti valmis lähtemä, mut ketäs sit saatais muit?”

Heti ensimmäisenä vuonna -98 kvartetti oli kasassa siten, että Tenhosen Mauri lauloi II-bassoa. Kaikkiaan reissussa oli seitsemän miestä ja Tuula. Veneet saimme Räisälän Humalaisten kylän Oriniemestä ja soutureitti noudatteli vanhan Tiurin linnan raunioiden ohitse Räisälään, Kirvuun ja Helisevän vesistöä etelään.

Seuraavana vuonna -99 Maurin paikan paikkasi Pekka, joka kuoronjohtajan kokemuksella alkoikin laulattaa meitä, kuten Karjalan mailla kuuluukin. Lauloimme jo menomatkalla Svetogorskin laululavalla ohikulkeville ihmisille. Eivät paljon kuunnelleet, mutta eivät poiskaan ajaneet. Mieliinjäävin yö vietettiin Suvannolla Metsäpirtissä, vastapäätä kuuluisaa Kirvesmäkeä paikallisen perheen hoivissa. Perheessä oli soittoniekkoja ja meillä laulun taito. Aamuyöllä vasta nukahdettiin.

Vuoden 2000 matkaan valmistauduimme jo talvella hyvissä ajoin, koska mielessä oli konsertti Käkisalmen Oktober- teatterissa aivan torin laidassa. Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan ja kaikki oli venäläiseen tapaan ns. ”viimisen” päälle. Yleisöäkin oli saapunut noin viisikymmentä henkilöä, joten sekin puoli tyydytti.

Soutu jatkui ja lauloimme myös Räisälän kirkossa, jossa yleisön joukossa oli myös Melnikovon eli entisen Räisälän alueen johtaja. Eturivissä istui vieri-vierin pieniä tyttöjä, kauniit mekot päällään ja pientareilta poimittuja kukkasia sylissään. Joka laulun jälkeen tytöt riensivät lavalle ojentamaan kukkia meille jokaiselle. Tilaisuus henki suurta ystävällisyyttä meitä kohtaan.

Vienan valloitimme Solovetski luostaria myöten vuonna 2001. Luostarin holvistossa lauloimme vain itsellemme Illanruskon, joka mahtavan akustiikan takia soi todella mahtavasti. Varsinainen pääkohde tällä matkalla oli Vuonnisen kylän pruasniekka-juhlat, jossa pääsimme laulamaan suurelle yleisölle mielin määrin. Pruasnikat olivat meille muutenkin suuri elämys.

Vuoden 2002 matkalla lauloimme Räisälässä Humalaisten Nuorisoseuran 100-vuotispäivillä ja Räisälän hautausmaalla kaatuneiden muistomerkillä. Huomioimme myös venäläisten sankarivainajien muistomerkkiä laulamalla Illanruskon, jonka viimeiset sanat…..”Suo Herra, ettei silmä auringon, sais laskiessaan nähdä vihan töitä” – mietitytti kuulijoita.

2003 soutu kohdistui reitille Antrea – Äyräpää – Kiviniemi. 2004 esiinnyimme kuuluisan Käkisalmen linnan pihalla, jonne oli järjestetty suomensukuisten heimojen juhla. Juhla oli vaikuttava arvokkaalla paikalla ja aurinko suosi paisteellaan.

2005 sousimme Laatokan vesillä Hiitolassa. Julkista esiintymistä ei tällä kertaa ollut, mutta laulu raikui sitäkin enemmän omassa piirissä.

Kirkkovenesoutu soudettiin 2006 Vienan Karjalassa Vuokkiniemestä – Vuonnisiin ja takaisin. Maisemat olivat  kalevalaisen mahtavia ja kauniita. Soutu sujui hyvällä 14-paikkaisella veneellä kuuluisia Lönnrotin maisemia. Vuokkiniemessä esiinnyimme kylän koululla kyläpäällikön ollessa isäntänä ja oppaana.

Humalaisten NS:n 105-vuotisjuhlat vietettiin 2007 entisen kylän kukkivalla aholla. Jumalanpalveluksessa tehtävänämme oli hoitaa laulaminen ja rukoukset. Urkurina toimi haitaria soittaen Teemu Koski. Tilaisuus oli erittäin juhlava ja mieliin painuva. Mikä instanssi tällainen Humalaisten Nuorisoseura oikein on, kun vuosijuhlassa saarnaa pappi, ja itse hoidamme laulamiset ja rukoukset. Jääköön arvoitukseksi, mutta totean vain, että siihen on kunnia kuulua.

Valamo oli vuoden 2008 kohteena. Olimme siellä kaksi yötä ja päivät retkeilimme ympäri saarta. Saimme Valamosta aivan toisen tunnun ja käsityksen verrattuna kahden tunnin turistikäyntiin.

Käkisalmen länsipuolella, Suurella selällä soutelimme vuonna 2009.

Ilmat suosivat jälleen kahdeksaa soutajaa. Tutustuimme myös Räisälään ja Suotniemeen.

Laulu-Veikoista ovat tähän mennessä osallistuneet Laulusoutuun: Harmovaara Pekka,  Kalenius Aimo, Konttinen Sippo, Laakso Eero, Lassila Jorma, Pöyhönen Seppo, Rantanen Raimo, Tenhonen Mauri, Turjansalo Seppo, Tättilä Eero ja Virkkunen Veikko.

Lisäksi Laulusoutuun on osallistunut lukuisa joukko muita, jotka ovat olleet kiinnostuneita reipashenkisestä veneilystä, luonnonkauneudesta, Karjalan historiasta ym. eivätkä myöskään pelkää yllätyksiä matkan varrella.

 

Erähenkisyyttä vaadittiin viiden päivän kirkkovenesoudussa. Yöt nukuimme sotilasteltassa, illat istuimme nuotiolla jutustellen ja tietenkin lauleskellen.