Uudenkaupungin Laulu-Veikot header

Valmistelut aloitettiin vuosi aikaisemmin, kertoi matkan järjestelyistä vastannut kuoron puheenjohtaja Raimo Rantanen. Kohteiksi valittiin Thunder Bay, Sault Ste. Matie ja Toronto, kaupungit, joissa on huomattava suomalaisasutus.

Matkalle osallistui kolmisenkymmentä laulajaa ja toistakymmentä rouvaa. Matka alkoi lennolla Helsingistä Toronton kautta Thunder Bay:hin. Taunon haitari oli tehnyt pitemmän lennon New Yorkin kautta ja hajonnut matkalla. Paikalliset suomalaiset kantoivat kuitenkin aina paikalle omansa, niin ettei ohjelma kärsinyt.

Matkaa seurasi alusta saakka menestys. Jos kehuista vähennetään pois suomalaissyntyperää olevien ihmisten kansallistunne, niin jäljelle jäi monen musiikin kanssa tekemisissä olevien ihmisten toteamukset kuoron puhtaasta soinnista ja korkeasta esityksen tasosta.

Thunder Bay:ssa on suomalaisilla oma toimitalo Finlandia-klubi. Sen Hoito-nimisessä ravintolassa tarjoili aamupalaa Korsaaresta kotoisin oleva Raili Vänskä. Illalla kuoro esitti klubilla ohjelmallisen iltaman. Yleisö otti innostuneesti vastaan kuoron esityksen Veijo Välimäen kirjoittamasta näytelmästä ”Kaunis Veera, balladi Saimaalta”. ”En olisi koskaan uskonut, että suomalainen mieskuoro esittää jotain tälläista”, päivitteli eräskin katsojista. Yleisö oli selvästikin tottunut siihen, että Suomesta tullut mieskuoro ”laulaa totisella naamalla isänmaallisia lauluja”. ”Kaunis Veera vei jalat alta niin Prinsessa Armadan kapteenilta, Uudenkaupungin ”tukkijätkiltä” kuin Suomi-talolle saapuneelta yleisöltäkin.”, todettiin Kanadan suomalaisten Vapaa Sana-lehdessä myöhemmin. Paikallinen televisio kuvasi koko ohjelman. Laulu-Veikot nimitettiin kuukauden taiteilijaksi, ja ohjelma lähetettiin ulos viisi kertaa.

Kanadan suomalaisia on yhteensä lähes 100.000. Suurin osa heistä asuu Kanadan etelä-osissa. Kerran vuodessa järjestetään Suurjuhlat. Tällä kertaa oli juhlien pitopaikaksi valittu Sault Ste. Marie. Pääjuhla alkoi O’Canada-laululla. Suurlähettiläs Veijo Sampovaara piti juhlapuheen. Ohjelmassa oli pelimannimusiikkia, kansantanhuja ja kuorojen esityksiä. Ennen Laulu-Veikkoja esiintyivät Tapiolan lapsikuoro ja Alavuuden Mieskuoro. Alavuutelaiset lukivat kuorolle ja myös suurjuhlille osoitetun tervehdyksen. Laulu-Veikkojen viihteellinen ohjelma upposi yleisöön niin, että se nousi seisomaan jo ennen viimeisen laulun loppua. Taputuksista ei tullut loppua ennen kuin kuoro suostui laulamaan ylimääräisen numeron.

Sudburyn kaivoskaupunki on ollut monen suomalaisen maahanmuuttokohde. Kuoro majoittui kaupungin ulkopuolelle seurakunnan leirikeskukseen. Oppaamme varoitti meitä karhuista ja sanoi, ettei kannata ainakaan asettua emon ja pennun väliin. Ensi kertaa matkan aikana päästiin kunnolla saunomaan ja uimaan ja rentoutumaan.

Harjoitusten jälkeen kuoro esiintyi suomalaisten lepokodissa. Konsertin järjestäjät perivät tilaisuudessa pääsymaksun. Sen kuoro lahjoitti lepokotiyhdistykselle ja siitä hyvästä kuoro sai oman laatan muiden lahjoittajien joukkoon.

Toronto on 3,5 milj. asukkaan metropoli. Tulimme kaupunkiin 1. heinäkuuta. Se on Kanadan kansallispäivä. Hotellimme oli aivan kaupungin keskustassa. Sieltä oli lyhyt kävelymatka järven rantaan, josta saattoi seurata laivojen ja veneiden kokoontumisajoa ja illan pimetessä alkanutta upeata ilotulitusta.

Konsertti pidettiin Suomi-kodissa. Konsertin jälkeen kahvipöydässä tapasimme Kauko ja Katri Niemisen. He olivat lähteneet Kanadaan Uudenkaupungin Vuorikadulta vuonna 1956. Mauri kirjoitti muitakin nimiä muistiin, jotta saatoimme viedä terveiset perille kotikaupunkiimme.

Toronton lähellä ovat Niagaran putoukset. Kun putouksesta laskeminen on nykyään sakon uhalla kielletty, tyydyimme kastelemaan itsemme jokilaivan kannella. Laiva ajoi kovassa vastavirrassa melkein putouksen alle.

Perjantai-illalla pidettiin ohjelmallinen viihdekonsertti yhdessä Alavuuden Mieskuoron ja Toronton Mieslaulajien kanssa Suomi-talolla. Kemppi-laulumme ja ”Kaunis Veera” osuivat taas kohdalleen. Aimo Kalenius tallensi matkan vaiheet videonauhalle. Aidot mokkasiinit, laulujuhlien T-paidat ja monet muut muistoesineet koristavat nyt monien kuorolaisten koteja. Matka lisäsi myös merkittävästi kontaktien määrää Kanadan suomalaisiin. Laulu-Veikoille luvattiin, että Amerikan Laulajat vierailevat myös Uudessakaupungissa, kun kuoro tulee Suomeen seuraavan kerran.

BALLADI LAULU-VEIKOSTA KANADASSA

(Sävel: Rosvo-Roope)

Jos täytätte mun lasini
niin tahdon kertoa
Kanadan reissun tarinan
jos ei oo vertoa
Se on laulu Laulu-Veikosta
Teuvo nimeltään
jok kasetteja myi
missä joutui kiertämään

Hän kova oli kauppamies
ja kelpo laulaja
ja opetuksen saanut oli
meidän Pekalta
Mut ohjeet tuli Aimolta:
”Nyt veikot tsemppiä
muistakaakin veljet
me myydään Kemppiä!”

Ei tiennyt neito Kanadan
kuink oli laitansa
Kun Mauti-poika pestäväks
vei hälle paitansa
Yks mainos oli irti
siin koko kuoro huus-
”Osta meiltä äänite
GOOD BYE, MY LOVE, THANK YOU!”

(Riimi J.L)